1950-Luvun kivitalo

Juttusarjassa tutustumme eri vuosikymmenten huonoihin rakenneratkaisuihin. Tässä jutussa keskitymme 1950-luvulla rakennettuihin. Tietääkö kukaan millainen rakennustyyli oli 50-luvulla kun kivitaloja rakennettiin? Onko jotain erityistä mitä pitäis osata katsoa tai kysyä jos. Koetappa selvitellä, että mitä KIVItalo itseasiassa tarkoittaa. Vanhoissa rakenteissa on paljon rakennusfysikaalisia ilmiöitä, jotka. Tyypillisiä 1950-luvun omakotitaloja ovat puurakenteiset ja -julkisivuiset rintamamiestalot. Niitä on vielä runsaasti jäljellä ja yleensä ne ovat hyvin pidettyjä.

Kivitalossa kylmä ilma on varastoitunut rakenteisiin ja sitä huokuu muutaman päivän. Talolta ei kannata riistää sen alkuperäisyyttä, sanoo Tuula Boren. Perheen 50-luvun omakotitalossa riittää aina remontoitavaa. Pientaloista suosikkejani ovat 1950-luvun ja 1960-luvun alun talot, joissa on yhdessä tasossa avaraa tilaa, suuria ikkunoita ja liukuovia. On käytetty kyllä muissakin kuin kivitaloissa, usko pois. Asutaan nykyään 80-luvun rivitaloasunnussa, joten en paljoa tiedä mihin pitäisi kiinnittää huomiota vanhaa omakotitaloa ostaessa. Meillä melkein (!) alkuperäiskunnossa oleva 50-luvun talo eikä me tästä.

Sodan jälkeen arkkitetuurissa ei ollut mahdollisuuksia liioitella tai yllättää kuten niin. Rintamamiestalo 50-luvulta on perinteinen terve talo. Seinärakenne on yksinkertainen, eikä taloa ole tiivistetty liikaa. Rappaus oli vallitseva julkisivujen pintakäsittely asuinkerrostaloissa aina 1950-luvulle asti. Vasta 1960- ja 1970-luvuilla betonielementtitekniikka sekä osin myös. Kivitalo oli 1700-luvun puolivälin kaupungeissamme kuitenkin harvinaisuus.

Massiivinen betonilaatta yleistyi raudan säännöstelyn loputtua 1950-luvun alussa.

You may also like